Marja-aika, parasta aikaa

Oon ihan koukuttunu tuohon marjojen poimintaan! Tälle kesälle on tullu käytyä jo kolmesti poimimassa mustikoita metsässä ja kerran riipasin myös mustaherukoita mukaan. Rasmuski viihtyy hyvin metsässä ja koira tykkää juosta vapaana. Tuo marjan poiminta on tuommosta "aivot narikkaan"- puuhaa, jolla saa aika hyvin nollattua stressiä. Rauhottaa myös tuo hiljaisuus mikä tuolla metsässä on. Talvella on myös mukava syödä noita marjoja, kun tietää mistä ne on haettu. Ei tarvi kaupassa arpoa alkuperää, tai sitä pitääkö marjat kuumentaa ennen kun ne voi syödä.

Eilen käytiin taasen yks reissu marjastamassa. Lautalla Hailuotoon ja siellä vähän arvottin paikkaa, mihin mennä. Sitten vaan päätin ottaa "syrjäsen" tien ja sitä ajeltiin jonkin aikaa, kunnes alko näyttää siltä, että vois löytyä mustikkaa. Ja niinhän siellä oliki! Isoja, ku mitkä ja nopiasti täytty poimuri, jos toinenkin. Tällä kertaa tosin poika ei malttanu juoksennella metässä kaverina, kun mummoni ja siskoni oli mukana ja he jäivät auton lähelle..

Lauttaa odotellessa..

Lisää kuvateksti

Ja toki ennen kotiinlähtöä täyty käyä paistamassa makkaraa, kun monta tuntia tuli metsässä vietettyä. Olihan se hyvää, tuo nuotiossa paistettu makkara pitkästä aikaa. Oli mukavan lämmin ilma, tarkeni istua nuotiolla, vaikka se oli saaren päässä, jossa tuulee kovasti. Vielä kesä ja aurinko lämmitti, tuulesta huolimatta. Vielä lissää tämmösiä kesäisiä päiviä, kiitos! :)

Matka aluillaan..

Tänne olen varmaan maininnut, että olen alkanut treenaamaan itseäni kohti terveellisempää ja energisempää elämää. Apuna minulla on personal trainer, joka tsemppaa jos tuntuu vaikealta tai jokin asia tökkii. Mulla on matka aluillaan, mutta kun katselin keväisen Barcelonan reissun kuvia ja nyt heinäkuun alussa otettuja kuvia, niin kyllä huomaa, kuinka kroppa on muuttunu. Vaikka tässä oon vasta n. 2kk:tta treenaillut säännöllisesti ja kiinnittäny huomiota syömiseen ja ateriarytmiin ym. Joskus on toki tullut lipsuttua, mutta takaisin ruotuun ilman huonon omantunnon tuskia ja matka jatkuu. Ja tässä kuvia.

Barcelona, pääsiäinen '13

Heinäkuu '13

Toivottavasti nuista eron huomaa. Ei mitään parhaita kuvia, mutta.. :) Töissä ainakin työkaverit kommentoivat, että olen kiinteytyny, kun ei oltu viiteen viikkoon nähty. Joten kyllähän tässä jotain on tapahtunu. Positiivista kuulla tuommosia kommentteja. Oon huomannu myös, kuinka kunto on noussu aivan älyttömästi. Ennen en jaksanu lenkillä hölkätä hirveästi, saatikka ajatella että salilla juoksumatolla juoksisin. Nyt lenkillä jaksaa pidempiä matkoja hölkkäillä ja salilla juoksumatolla juoksu tuntuu todella mukavalta. Mukavemmalta kuin crosstrainer. Omana tavoitteena olikin juuri se, että jaksaisin käydä juoksulenkeillä, sillä tykkään juoksemisesta mutta aiemmin en oo jaksanu kuin ihan pieniä matkoja juosta. Nyt juoksuintoa kohden mennään.

Ajattelin myös osallistua Likkojen lenkille, joka tässä kaupungissa on 10.8, jos saan kaverin innostumaan siitä myös. Toki ihan vielä ei varmaan jaksa sitä 7,5km:n matkaa juosta, mutta ainaki osa siitä menee keveästi.

Jotenki oon ihan uutta intoa täynnä, kuin pari kuukautta sitten. Energiaa on myös ihan erilain, kuin ennen.