torstai 29. joulukuuta 2011

Poissa hyvä, kotona paras

Oli ihana reissu Keski-Suomessa, mutta kyllä kottiin oli kuitenkin mukava palata. Koti on kuitenkin aina koti, jossa saa olla niinku ite tykkää jne. 

Ajomatka meni aika mukavasti, vaikka liikennettä riitti nelostiellä. Tauon jälkeen (Pihtiputaalla) eteemme huristeli leveä kuljetus, jonka perässä jouduttiin ajelemaan reilu 10km:n matka. Kyllä meinas tulla äitiä ikävä siinä körryytellessä 40-60km/h. Kyseinen leveä kuljetus tukki lähes koko tien, joten jossain kaukana edessä tais virkavalta olla ohjailemassa vastaantulijoita sivuun pysähdyksiin, jottei tulis yhteentörmäyksiä.

Rasmus on ihanan rauhallinen matkustaja. Suurimman osan matkasta poika nukku takapenkillä. Tauon aikana söi hot dogistaan vain nakin ja sämpylä jäi tätin syötäväksi. Kun sisko jätettiin kotiin ja mentiin Rasmuksen kanssa käymään  kaupassa, valitsi hän itselleen suffelipatukan (iski kesken matkaa itelle järetön karkkihimo..) ja oli tyytyväistä poikaa. Ihmeen vähillä sotkuilla poika sen naposteli autossa, jonka jälkeen taas oli poika unten mailla. 

Kotiin päästessä kaikki uuet duplot ynnä muut lelut levälleen lattialle ja leikkimään. Ah, niin ihanan kotosaa.. Ja kyllä, siivosin ennen reissuun lähtöä. Enää ei uskois että tää huusholli on ollu järjestyksessä.

Huomenna ihana paluu arkeen, aamulla salille ja sen jälkeen työhaastatteluun. Oman alan työhaastatteluun. Peukut pystyyn, jotta saisin ees sen kuukauden sijaisuuden! :)

keskiviikko 28. joulukuuta 2011

Joulu

Onneksi joulu on jo ohi. Ei menny jouluaatto ihan putkeen, mutta joulupukki sentään kävi! Joulupukin  vierailu pelasti vähän aattoa, sillä rakkaat karvatassumme ottivat yhteen niin pahasti, että eläinlääkärireissu tuli ja yhden nelijalkaisen ihanuudemme toinen silmä ei tuu ehkä kuntoon, koskaan. 

Rasmus oli aattona ihmeissään paketeista ja pakettien määrästä, sekä sisällöistä. Oli ihana seurata lapsen iloa, kun paketeista paljastui uusia leluja. Pehmeät paketit (yllättäen) lensivät pois, eikä ne jaksaneet kiinnostaa. Uusilla leluilla oli niin mukava leikkiä, että ei Rasmus malttanu mennä nukkumaankaan oikein. Ilta veny siis lähemmäs puoltayötä ennen kuin sain pojan nukkumaan. 

Joulupäivänä tuli vähän lisää lahjoja ja uusia leluja. Illalla käytiin hautausmaalla kierros ja otettiin "matsi" Suomi tietovisa-pelissä. Peli venyi pitkälle aamuyöhön asti, mutta mukavaa oli viettää aikaa perheen kanssa. 

Huomenna koittaa kotimatka lumettomasta Keski-Suomesta kotiin ja siellä on LUNTA! Pääsee Rasmus kokkeilemaan uutta rattikelkkaa, joka oli niin mieleinen, että sen päällä oli mukava sisällä istuskella ja polkea jarrua, sekä kääntää rattia. 

sunnuntai 4. joulukuuta 2011

Joulukuu, missä lumi?

Tuntuu niin hassulta ajatella, että ny on JO joulukuu. Ei oo lumesta tietoakaan. Nytkin tulee veden ja rännän sekotusta.. Tosi harmaa päiväkin, eikä ulos tee mieli lähteä. Tosin ulos ei voi mennäkää Rasmuksen kanssa, kun poika on jälleen kuumeessa. Tarhassa taitaa flunssat sun muut jyllätä.

Vaihoin eilen töiden jälkeen jouluverhot, että koti sais vähän uutta ilmettä, mutta eipä tunnu paljoa verhojen vaihdot, kun ei muuten oo yhtään joulumieli vielä. Koristeitakin yritin laittaa, mutta huomasin, että eihän minulla olekaan vasaraa, saatikka nauloja. Vasara on ilmeisesti muutossa hävinnyt johonkin.. Joten kunhan arki koittaa, täytyy lähteä vasara- ja naulaostoksille. Ehkäpä jopa ostaa naisellisen pinkin työkalusetin. 

Rasmus on reipastunu tarhassa paljon! Ensimmäiset viikot tarhassa meni pojan ollessa hoitajien sylissä, ei maistunu oikein ruoka ja ulkona istu rattaissa. Nyt ihan viime viikolla oli ilo huomata Rasmusta tarhaan viedessä, kuinka reipas pieni poika minulla onkaan! Tuntu, että pojalla oli kiire, hyvä kun sain vaatteet pois, niin poika oli portaissa menossa vuoro-osastoa kohti. Portaat poika kiipesi ite ja osastolle päästyään, huomasi Rasmus missä ollaan joten päätti poika istahtaa keskelle käytävää kitisemään. Loppumatkan leikkihuoneeseen kannoin Rasmuksen ja sinne jäikin hoitajien syliin. Vähän kuulu itkua perään, mutta ei poika ennää paljoa itke mun perrään. Tätä reippautta tapahtu männä viikolla tapahtu kaks kertaa, joten eiköhän tämä tästä vielä iloksi muutu.

Ai niin, niitä kuviakin täytyisi laittaa. Mun kone on rikki, joten pitäis siirtää kuvat tälle lainakoneelle ja sit tänne. :)