Rentouttava viikonloppu

Ollaan pojan kanssa nautittu viikonlopusta, eikä olla tehty juuri mittää mikä ei oo ollu pakollista. Mukava viettää välillä tämmösiä ihan rauhallisia viikonloppuja.

Sen verran ollaan hääräilty, että ollaan syöty todella hyvin! Eilen oli tarjolla lihamureketta ja perunamuusia kera porkkana-ananas raasteen (tai kuutioiden, raaste ei mee kaupaksi). Hätkähin pojan lauseeseen "meillä on tännää erilaista ruokaa".. Tuli todella huono äiti-fiilis! Siis herranjestas, mulla on taas ollu pari viimeistä viikkoa täynnä koulutuksia ym. menoa, että en oo kerinny tehä pojalle monipuolista ruokaa.. Toki joka päivä meillä on syöty yksi lämmin ateria kotona (tai mummolla), mutta se monipuolisuus.. Nyt täytyy koittaa rauhoittaa omat illat, jotta on aikaa tehä monipuolista ruokaa kotona. Ehkä kuitenki välillä noiden puolittain einesten käyttö on ihan sallittua..?

Meillä oli eilen myös vieraita, joten tein vielä päärynäpiirakan tällä ohjeella. Kerrassaan tuli todella hyvä piirakka, suosittelen kokeilemaan. Vieraatkin tykkäs piirakasta, joten kyllä se varmaan sillon ihan hyvvää oli muutenkin. ;)

Vesisade on vähän pilannut tämän viikonlopun. Ajattelin, että nautitaan pojan kanssa ulkoilusta ja sovitiinki jo työparin kanssa että käytäis leikkipuistossa yhessä lasten kanssa, kun asutaan suht. lähekkäin. Mutta ei se toteutunut, kun sato vettä ja työparin lapsi oli kuumeessa. Jokin toinen kerta sitten. :) Tännää kyllä uhmattii sadetta se verran, että käytettiin molemmat koirat lenkillä, erikseen.

Huomenna paluu arkeen ja auton vienti taas huoltoon, jospa saisin sen viimein kuntoon. Ei tarvisi aina autoa lainailla äidiltä tms.

Ja matka jatkuu..

Olen päässyt elämäntapojeni muutoksessa niinkin pitkälle, kuin juoksuun hurahtamiseen! Viikko sitten mulla oli yli kuukauden tauon jälkeen yhteiset treenit pt:n kanssa. Olin salilla hyvissä ajoin ennen tapaamistamme. Aloin odotellessa lämmittelemään juoksumatolla (muuta en ennää käytä lämmittelemiseen) ja siinä odotellessa (pt oli vielä myöhässä) hölkkäsin omaa tahtia, välillä spurtteja jotta syke nousisi. Huomasin yhtäkkiä hölkänneeni jo "kilometrin", se meni ihan hujauksessa tuo "matka". Eikä tuntunu juuri missään.
Tämän innoittamana kävin myös koiran kanssa samalla viikolla juoksulenkillä. Ja viimein muistin laittaa älypuhelimestani päälle sellaisen sovelluksen kuin Sport Tracker, jolla voi mitata matkaa ja säädettyä siihen onko kävelyä vai juoksua. Koiran kanssa hölkätessä välillä vilkuilin puhelintani, sillä halusin uteliaisuuttani tietää kuinka kauan jaksan oikeasti hölkätä yhteenmenoon. Tavoitteena oli vähintään 1km, mutta kuinka ollakaan huomaamattani tuli hölkättyä reilu 1,5km ennen kuin tasasin sykkeitä. Ja sitten edelleen lenkin aikana pitkiä juoksupätkiä tuli otettua.

Oon ollu vieläkin vähän ihmeissäni, kuinka nopeasti kunto nousee kun alkaa treenaamaan suht. säännöllisesti. Täytyy kyllä myöntää että tämä alkava syksy on ollut sellaista aikaa, ettei kertakaikkiaan vuorokaudessa ole tunnit riittäny salille taikka lenkkipolulle. Siitä johtuen välillä on ollu todella huono omatunto, mutta minkäs sille on voinut. Töitäkin täytyy tehä ja ne joskus velvoittaa venyttämään päivää.

Ennen kaikkea  en olisi uskonut n. 4kk:tta aiemmin, että jaksaisin käyä pidempiä juoksulenkkejä. Mulla todellakin oli voittajafiilis ja motivaatiot on siitä lähtien ollu kyllä huipussaan. Tästä jatkamme.

Ja sitten kuvaa matkanvarrelta.. Kuvasta on kyllä aikaa jo parisen viikkoa.

Kummipojan ristiäisiin täytyi ostaa uusi mekko,
joka oli hinnaltaan löytö! :)

Vaa'alle pitäisi nousta joku päivä, kunhan muistaa ostaa patterin vaakaan. On semmonen kutina, jotta kiloja on jälleen lähtenty, mutta patterin puutteen vuoksi on jäänyt käymättä vaa'alla.