Ruokailua

Meillä aloteltiin perjantaina sormiruokailut, tai ainaki tutustumiset ruokaan. 

Ensimmäinen annos, jonka annoin pojalle tutustumisen merkeissä oli kananmunasta 1/4osa ja sosetta lautasella. Eihän sitä sosetta oikeen suuhun menny, kun jäbä päätti läträtä sen kanssa ympäriinsä. Kananmuna kävi suussa ja sitä jäbä imeskeli, muttei tajunnut purasta. Oli tosi huono ajatus antaa sosetta, millä leikkiä, mutta.. syöttäminen meni niin pelleilyksi ja jäbä hamus koko ajan lusikkaa, joten annoin vähän niinkö periksi. Muistakin ruuista palasia tarjoilin, mutta ilmeisesti palaset oli liian pieniä jäbän käsiin.. Omin käsin ruokailu jäi sitten ns. hautumaan jäbän mieleen viikonlopuksi. 

Tänään taas päätin kokeilla josko jäbä itse söisi. Keittelin baby porkkanoita kattilallisen ja tarjosin Rasmukselle porkkanaa. Jäbä ottiki porkkanan käteen ja suuhun laitto sitä, sekä imeskeli ja pureskeli pienillä naskaleilla. Oli onnellisen näkönen poika, kun porkkanaa mussutteli. Kokeilin myös kurkkuviipaleita antaa ja niistäkin jäbä tykkäs, pehmeät osat söi ja "kovat" reunat jäi syömättä. Tomaatti uppos myös hyvin. Lihaakin koitin antaa, mutta se ehkä jäi vähän liian sitkeäksi vaikka hauduttelin sitä hyvän aikaa. Ehkä tuo lihakin uppoaa vielä. :) Oli aika huvittavan näköstä, kun jäbä oli käsi ojossa, kun toin lisää pureskeltavaa. 

Alotin tänään lukemaan Omin sormin suuhun -kirjaa. Harmittaa nyt pikkasen, että en sitä aiemmin tajunnu ostaa/lukea. Kirjassa on siis tosi hyviä vinkkejä sormiruokailuun ja lapsen tahtiseen ruokailuun. Suosittelen kirjaa jokaiselle, joilla on mielessä sormiruokailut tai muuta vastaavaa.

Perjantain ruokasotkut

Tuttipulloaki jäbä sai koettaa,
miten pullo toimii.

Meillä opitaan!

Mitä enemmän poika kasvaa ja ikää tullee lissää, sitä enemmän poika oppii. Nyt tuntuu, että poika hoksii joka päivä jotakin uutta. 

Rasmus on oppinut siis laittamaan sukkelaa tutin takasin suuhun, kun ottaa sen pois. Tämä käy siis todella nopiasti. Tässä yks päivä makoiltiin jätkän kanssa sohvalla ja otin ihan tarkotusella jätkältä tutin suusta pois. Joten eipä menny kauaa, kun tutti oli jo takasin suussa ja ihan oikein. Oma silmä vältti ihan hetkeksi, niin johan poika nappas tutin sohvalta. 

Rasmus on oppinu myös heijaamaan itselleen kovat vauhdit keinussa. Meillä siis on tuollainen "koliikkikeinu", jonka saa säädettyä eri kovuudelle ja voi laittaa musiikkiakin. Eilen sitten kauppareissun jälkeen laskin jäbän keinuun vain siksi aikaa, että saan vaatteet pois ja kauppakassin purettua. Hetkeksi käänsin taas selän, niin poika rimpuloi keinussa (=yritti ottaa varpaistaan kiinni). Purin sitten kauppakassia ja sillä aika poika oli heijannu itselleen keinussa kovat vauhdit. Onneksi ko. keinussa on 5-pistevaljaat, ettei jäbä pääse putoamaan. Kyllä oli näky; jäbän naama leveässä hymyssä ja keinussa kovat vauhdit. 

Edelleenkään meillä ei kontata, meillä mennää pyörien. Nyt jätkä on ymmärtänyt senkin, että mahallaan ollessa voi kääntyä takaisin selälleen jne. eikä tarvi kitistä lattialla, kun ei pääse liikkeelle. Monesti kuuluu vain pieni kopsahdus, kun poika vääntyy takasin seljälleen. 

Lauantaina jätkälle puhkesi neljäs hammas! Nyt on kaks hammasta alhaalla edessä, sekä kaks ylhäällä edessä.