..aina välillä!
Meidän perheessä on siirrytty melkein normaaleihin rutiineihin. Nimittäin alotin työt, joten siitä johtuen heräämiset on ollu ihan ihmisten aikoihin jne. Hieman huonompi puoli töissä on se, että ne on 130km:n päässä, joten me ollaan jäbän kanssa majailtu mammalassa. Ja hoitokin on järjestyny mummun ja tätin voimin. Mukavaa, ettei tarvi vielä mihinkään päiväkotiin laittaa poikaa. Poika on kietonu ittesä tätin ja mummun pikkurillin ympärille. ;)
Mutta.. Jos palataan töihin. Alotin siis yhellä hotellilla kerroshoitajana viikko sitten. Ensin olin aivan varma, että kyseistä työpaikkaa en saa, kun hakijoita riitti varmasti pilvin pimein. Yllätys yllätys, sainkin paikan! Tosin oon vähän sillä varauksella, että tarvittaessa töihin kutsuttava. Mutta ainakin tähän asti töitä on riittäny melkein joka päivä. Tykkään. Voi olla, että jossain vaiheessa joudutaan taas pojan kanssa pakkaamaan kimpsut ja kampsut ja muuttamaan. Se jää nähtäväksi. Tässä on kuitenkin 4kk:n koeaika ja sen aikana voi tapahtua mitä vain. Ennen en kyllä oo muuttamassa mihinkään, ennen kun koeaika loppuu. Jos siis vain pojan hoito järjestyy jatkossakin yhtä kivuttomasti. Sukulaiset rules! Suuri apu on heistä ollu.
Toki myös käyn töissä edelleen samaisessa viihdekeskuksessa, jossa alotin helmikuussa. Ensin ajattelin, että sanon itseni irti ko. paikasta, mutta pitkän pohdinnan jälkeen tulinkin siihen tulokseen, että jatkan vielä vuoden loppuun asti siellä. Kuitenkin viihdekeskus on vain yhden päivän viikossa auki, niin ei siinä menetä mittää, jos lauantait on myös töissä.
Muuten en varmasti kahta työtä tekis, mutta veromätkyt painaapi niskaan. Mutta, mennään vaikka läpi harmaan kiven! Asioilla on kuitenkin aina tapana järjestyä. :)
